lauantai 25. tammikuuta 2014

Miksi luemme?

Lukeminen on minulle todella tärkeää (no shit sherlock, enhän minä omistakaan kuin kirjallisuusaiheisen blogin...). Luen melkein mitä vain käteen sattuu: pelilehtiä, naistenlehtiä, skandaalilehtiä, romaaneja, maitopurkin sisällysluetteloa, sanomalehtiä... Tunnustan kuuluvani siihen ryhmään ihmisiä, jotka eivät voi herätä aamulla kunnolla, jos eivät ole lukeneet jotain jostain, oli se sitten mitä hyvänsä. Minun on saatava lukemista, että pystyn nousemaan aamupalapäydästä ylös ja sitä kautta ehkä jopa kouluun asti.

Mutta miksi minulla on tällainen pakonomainen tarve?

Pari kuukautta sitten äikän luokassamme kiersi vihkonen, johon jokainen pystyi kirjoittamaan omia kokemuksiaan siitä, miksi kannattaa lukea. Tavoitteena oli 100 syytä lukea kirjaa -tyyppinen juttu, mutta tarina ei kerro sitä, mihin nämä syyt päätyivät. Mutta tässä siis syitä sille, miksi minä luen ja miksi minun mielestäni lukeminen kannattaa:

1. Uudet maailmat

2. Uusia näkökulmia

3. Ideoita kirjoittamiseen

4. Poistaa paineita

5. Saa itkeä tai nauraa (tai kumpaakin)

6. Voi elää sellaista elämää kuin haluaa

7. Saa rakastua komeaan kartanonherraan tai porautua 1920-luvun Lontoon metropoliin

8. Yleissivistävää. Kylläh, opin juuri nuortenkirjoista, mitä tarkoitetaan sanalla "bordelli" tai fraasilla "vetää pilveä". Niin tärkeitä tietoja, eikö?

+ Kaksi todella upeaa selitystä äidinkielen kurssilta: 

9. Koska mustikka.

10. Koska ope käski.

Noh, voihan näinkin sen sitten kai määritellä, vaikka tuon mustikan merkitys jäi ainakin minulle hieman hämäräksi.

2 kommenttia:

  1. Luen samoista syistä kuin sinäkin, mutta arvelen myös, että lukuintooni on vaikuttanut se, että vietin lapsuudessa ja nuoruudessa lomani isäni luona, jolla ei esim. ollut televisiota ja joka asui keskellä maaseutua eli sieltä ei päässyt kävelemällä edes kauppaan. Luin lomien aikaan hyvin paljon, koska ei ollut oikein muitakaan ajanviettokeinoja. Äitini luona taas vaikutti varmaan se, että äitini on todella innokas lukija ja luki minulle paljon ennen kuin opin lukemaan, joten nämä kaksi syytä vaikuttivat myös siihen, että lukemisesta tuli minulle mieleinen harrastus. Lapsuudessa minua harmitti tuo isän televisiottomuus, sillä viikonloppuisin tuli paljon lastenohjelmia enkä niitä sitten melkein ikinä nähnyt. Näin jälkikäteen katsottuna oli ihan hyvä juttu, ettei isä ikinä hankkinut televisiota, sillä nykyäänkin pystyn ihan helposti elämään ilman televisiota. Se ei ehkä olisi niin helppoa, jollen olisi tottunut viettämään lomia ilman televisiota ja kirjojen parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No totta, lukeminen on kyllä hyvää ajan tappamista! Voisi sitä kai huonomminkin aikaansa viettää kuin lukemalla. (Melkein jopa kadehdin sitä, että pystyt elämään ilman telkkaria, joskin katson nykyisin enemmän netti-teeveetä kuin aitoa...)

      Poista