tiistai 13. toukokuuta 2014

Luin: Kaksi kirjaa ruotsinsuomalaisista (osa 2)

Margareta Keskitalo: Liukuhihnaballadi

WSOY, 1971


Kansikuvakin sen jo kertoo: nyt ollaan puhumassa ruotsalaisuudesta. Kansikuva on tarkoin harkittu juuri tätä tarkoitusta varten. Siinä Ruotsin lipun keltainen on yhdistetty Suomen lipun valkoiseen väriin.

Margareta Keskitalon Liukuhihnaballadi on samasta teemastaan huolimatta hieman erityylinen kuin edelliskerralla mainittu Pimeästä irrotetut. Jos Katri Siikavirran esikoiskirja kertoi Annasta ja siinä sivussa ruotsinsuomalaisten arjesta, voisi tämän seuraavan ajatella kertovan sitten vaikka Tommista ja Tommin äidistä. Siinä mielessä tämä on jopa osuvampi ainakin minulle: onhan kirja kirjoitettu juuri siihen aikaan, kun pakolaisuus Ruotsiin oli suurimmillaan, 70-luvun kuumassa tunnelmassa. Se ei toki yksinään riitä tekemään kirjasta hyvää, mutta luulen olevani oikeassa sanoessani, että tämän kirjan kohdalla se ainakin luo heti tietyn tunnelman. 

Tunnenko realismin kutkuttavan otteen? 

Omat vanhempanikin lähtivät etsimään onnea lännestä, tosin vasta 80-luvulla. Sieltä tultiin nopeasti, vuoden päästä takaisin kotimaahan. Matka oli onnistunut, vaikka Hiace jätti tien päälle, tullissa oli ongelmia ja matka kotiin kesti ennakoitua kauemmin.

On varmasti oikein arvattu, jos sanon kirjan osuneen ilmestyessään kultasuoneen. Liukuhihnaballadi on sävähdyttävän realistinen, jopa inhorealistinen. Se näyttää ruotsinsuomalaisten pakolaisten elämän varsin julmana ja raakana, koko ajan tuntuu tapahtuvan jotain pahaa ja kaikki tuntuu menevän koko ajan entistä huonommin. Pakolaisia hakataan sairaalakuntoon, rahaa ei ole ja työpaikka Volvon kokoomalinjalla tuntuu olevan kaukana siitä ihanteesta, mikä vielä Suomesta lähdettäessä tuntui paratiisilta.

Jag talar svenska, talar du?


Kirjassa käsitellään kattavasti ruotsinsuomalaisten nuorten työllisyys- ja kieliongelmia. Oikeastaan Keskitalon traaginen balladi toimii kaiken lisäksi varsin hyvänä historian kertaamisena. Toki kirjassa on monia fiktiivisiä kohtauksia ja henkilöitä, mutta tosipohjaisuus takaa sen, ettei kirjailija ole voinut liioitella sydämensä kyllyydestä. Kirjasta voi silti aistia tietyn puolueellisuuden: totta kai Keskitalo on syrjittyjen pakolaissuomalaisten puolella, vaikkei sitä toki suoraan voi kirjasta lukea. 

Tässä siteerauksessa suomalaiset pakolaiset puhuvat kieliongelmasta:
" Niin, ei meistä mitään kielenkääntäjiä tule, Urkki sanoi,  Mä en ikinä varmaan opi niin paljon, että selviäisin esmes ammattikorkeakoulun pääsykokeista. Kotona mulla oli koulussa kahdeksan ja puoli, mutta mitä se auttaa täällä? Ei tarvii olla erikoinen selvänäkijä tietääkseen, että tässä maassa meikäläinen tulee olemaan kuolemaansa saakka pelkkä raskaan sarjan duunari."
Liukuhihnaballadin taustallahan on Keskitalon tarkka taustatyö. Kirjan takakansikin sen kertoo, romaani on tosiperäinen, "Keskitalo on kerännyt materiaalin nauhurihaastatteluin". Konkreettisena päähenkilönä, jos sellaista haluaa etsiä, toimii eräs kaveriporukka, mutta oikeasti päähenkilöllisyys on koko tunnelma, paikka ja aika. Monet kirjan henkilöistä ovat hieman ulalla, pihalla, Ruotsin normeista ja käyttäytymismalleista:
"Pate kävi hakemassa olutpullon itselleen.
– Kato, ne myy täällä alaikäsillekin.
– Mitä ne välittää. Pääasia että kauppa käy. Ja mistä ne tietää minkäikänen meikäläinen on.
– Suomalaiset kato näyttää ikäänsä vanhemmalta, Urkki sanoi. - Ne on vähän niin kuin vanhasta pienennettyjä. Vilkase vaikka huvikses noita ruotsalaisia, jotka istuu tuolla alhaalla."

Lopuksi


Kahdesta ruotsinsuomalaisten arjesta kertovasta kirjasta ehdottomasti enemmän pidin Keskitalon balladista. Se johtui etupäässä kerronnan sujuvuudesta, tapahtumien kuljettamisesta sekä siitä, että Keskitalo onnistui maalaamaan sävähdyttävän kokemuksen lukijan silmille paremmin kuin Siikavirta. Tosin Siikavirta kirjoitti mielettömän upeita kuvauksia, jotka innostivat minua lukemaan kirjaa ahnaasti. Suosittelen kumpaakin lämpimästi.

Hyvänä vinkkinä voisin mainita Yle:n ylläpitämän Elävän arkiston, jossa on parikin ruotsinsuomalaisuutta koskevaa videota/audiomateriaalia. Nämä voi löytää kirjoittamalla hakukenttään yksinkertaisesti ruotsinsuomalaisuus. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti