keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Luin (ja katselin): hihihih Tom of Finland hihihi

Nyt ei kuulkaas ole kysymyksessä suomettuminen vaan homottuminen! Tom of Finland on juuri nyt sateenkaariväen kuumin peruna, eikä vähiten sen takia, että Laakosen Toukon töistä on värkätty ihania postimerkkejä.

Laaksosen elämästä koottiin tänä vuonna parikin erilaista näyttelyä: Helsingin sarjakuvafestivaalien järjestämä Tuhmat ruudut -näyttely (joka meni jo ohi) sekä Postimuseon hieno, hieno Salaisuuksiin suljettu - kirjeiden Tom of Finland, joka näyttää hieman erilaisen näkökulman miehestä. Siinä perehdytään Laaksosen kirjevaihtoon ja tutkitaan, millainen mies oli näiden kuuluisien tuhmien ruutujen takana.

Itse haluaisin käväistä tuolla Postimuseon näyttelyssä, mutta valitettavasti en pääse. Olenhan aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja historiasta ja eritoten siitä, minkälaisia ihmiset ovat eri elämäntilanteissa. Postimuseo sanoo näyttävänsä Tompasta erilaisen näkökulman: se näyttää Laaksosen "tavallisena miehenä, jatkosodan sotilaana, muusikkona..."


Sarja kuvia - kuvasarjoja vai sarjakuvia?


Itse tartuin jo tuossa pari kuukautta sitten Tompan parhaimmista töistä koottuun Sarja kuvia -kirjaan, joka nimensä mukaisesti näyttää Laaksosen työt kuvasarjoina eikä niinkään sarjakuvina. Vasta nyt pääsen bloggaamaan kyseisestä kirjasta, kun hengitys on riittävästi tasaantunut ja puna poskilla päässyt vaalenemaan.

No ei vaineskaan, kirjaanhan on koottu varsin sopuisia ja siistejä kuvia. Toki tomppamaisen leikikkäitä ja karikatyyrimäisiä, mutta aika hauskoja ja huvittavia. Tom of Finlandin tavaramerkkinä oli, niin kuin joskus olen tainnut mainitakin, leikkisyys ja hyvä mieli; koskaan Laaksosen töissä ei nähty surullisia naamoja tai brutaalia väkivaltaa, vaan miehet touhusivat iloisina ja uutterina, näin sanoakseni.

Kirjaan ei ole siis koottu läheskään kaikkia Tompan töitä, ei toki, vain ne, jotka kertovat ehkä parhaiten Laaksosesta ja hänen töistään. Kuvat ovat... noh, totta kai pornoa, mutta ne ovat tarkkoja ja kivoja katsella noin muutenkin. Olen aina ihaillut Laaksosen rohkeutta olla täysin oma itsensä jokaisessa ruudussa ja jokaisessa hahmossa.

Näin Tom of Finlandin kuvia ihaillen voin toivottaa koko Seta ry:lle hyvää 40-vuotissyntymäpäivää! Koko historiansa ajan Seta on puolustanut sateenkaariväestön oikeuksia elää ja olla sellaisia kuin olemme. Touko Laaksonen ehti eläessään nähdä kylmän sodan loppumisen mutta myös sen, kuinka Suomi siirtyi pikku hiljaa kohti tasa-arvoista 1990-lukua. Kiitos Seta ja Touko ja ylipäätään kaikki vaikuttajat!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti