lauantai 7. helmikuuta 2015

Luin: Jatkososta väreissä, Pekka Tuomikoski

Pekka Tuomikoski: Jatkosota väreissä

Juttuapaja, 2014


Pieni ja pippurinen kustantamo Juttuapaja pääsi otsikoihin ihan tässä viime vuoden lopulla, kun sekä Iltasanomat että Iltalehti tekivät jutun Pekka Tuomikosken uudesta kirjasta. Tuomikoski on pitkän linjan tietokirjailija ja toimittaja, joka on erikoistunut Suomen lähihistorian kuvailuun. Nyt hän on, yhdessä SA-kuvan kanssa, toimittanut kirjan noh... jatkosodan värikuvista.

Kuulostaako tylsältä? Kuulostaako siltä, että jokaisessa kuvassa on vain tykin piippuja ja huonosti peiteltyjä korsuja? 

Väärin arvattu.

"Suhnat marssii sotaan."


Kapteeni Jorma "Joppe" Karhunen, 1943, joka on myöhemmin tunnettu myös sotakirjailijana


Vielä 40-luvulla värifilmi oli arvokasta tavaraa ja sitä käytettiin hyvin säästeliäästi. Sen takia tuon ajan värikuvat ovatkin usein vain puolikas totuudesta: aina kuvaan ei osunut ihan täysin totuudellinen kuva esimerkiksi sotavankien kohtelusta. Piti vähän kaunistella asioita. 

Siitäkään huolimatta kuvat ei ole jäykkiä poseerauskuvia tai "tässä me olemme metsämiehet voittamassa" -kuvia, vaan photoihin on osunut myös varsin komeita potretteja, hetkiä, nopeita välähdyksiä, muotokuvia - ja toki niitä tykin piippujakin. Kirjaan on kerätty mukavan erilaisia kuvia eri elämänalueilta: rintamalinjojen lisäksi on kirjaan kaivettu esille miesten vapaa-ajan viettoa, viihdettä, talvea ja kesää. Viipurin valtauksen jälkeen kuvaajillakin oli hetki aikaa hengähtää ja zoomailla kuvankaunista Viipuria.

Jatkosota väreissä ei ole pelkästään kuvakirja, vaikka toki se pääasiallisesti sitä onkin. Kirjaan on kirjoitettu tiiviisti (jatko)sodan tärkeimmät etapit: hyökkäysvaihe, asemasota, NL:n suurhyökkäys, Lapin sota. Jos jollakulla on vähän hukassa se, mitä tapahtui ja milloin - noin pääpirteittäin - on kirja senkin takia oiva valinta. 

Hauskat, jopa humoristiset kuvatekstit lisäävät kirjan kiinnostavuutta. Ne eivät ole pelkkiä "Syväri, se ja se päivä sinä ja sinä vuonna", vaan niissä kerrotaan hieman taustaa ja syvennetään henkilöiden naamoja, joistakin muotokuvista tulee vähän niin kuin profiileja. Tällainen pienimuotoinen profiili on esim. kuva Jorma "Joppe" Karhusesta, jonka jotkut saattavat tuntea hänen sotakirjoistaan. 

"Kattoka poja! Mää ole lentokone."


Kirjasta näkee aika selvästi sen, kuinka saksalaiset vaikuttivat suomalaisten taisteluihin jatkosodassa - ja myöhemmin vähän toisella tavalla Lapin sodasssa. Saksasta tuotiin paljon lentokoneita, kivääreitä ja muita tarvikkeita, eikä vain Saksasta vaan Saksan liittolaisilta; näkyi suomalaisten käsissä joskus myös italialaisiakin tuotteita.

Samalla kuvien kanssa Tuomikoski pääsee muistuttamaan myös muista aiheista: hän kuvaa muutaman lauseen verran mm. lehtolapsien kohtalosta, joita suomalaiset sotilaat siittivät rajan tuolla puolen sodan aikana. Lehtolapsistahan ilmestyi ihan toissa vuonna kokonainen kirja, jos en väärin muista. Aivan, Pauliina Salmisen Miehittäjän morsiamet kertoo sekä rakkaussuhteista, seksisuhteista että myös suomalaisten sotamiesten toteuttamista raiskauksista sota-ajan Itä-Karjalassa. Sellaista vaiettua historiaa se myös...

"Aika velikultia."


Kirja on selkeä ja hyvin taitettu. Loppuen lopuksi se ei kuitenkaan eroa erityisen paljon muista saman alan kuvakirjallisuudesta. Se ei kerro mitään uutta eikä etsi vanhoista tiedoista uusia puolia. Mielestäni se ei olisi tarpeenkaan - sotakuvien tarkoitus ei ole kohauttaa tai kääntää joku uusi puoli lukijalle, ei läheskään aina. 

Harmillisesti joidenkin sivujen musta pohja + valkoinen teksti ei ole hyvä yhdistelmä, kyllä siitä selvää saa, mutta silmät väsyvät helposti semmoisessa lukemisessa. Onneksi tällaiset pikkuseikat peittyvät sen tosiasian alle, että kirjassa olevat kuvat ovat kiehtovia, hyvin valittuja ja kauniita.

Lisää värillisiä ja mustavalkoisia kuvia löytyy SA-kuva-arkistosta sa-kuva.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti